Tutkimus
Muu tutkimus
Tutkimus kulkee jatkuvasti käsi kädessä suunnittelun ja toteutuksen kanssa. Tutkimuksessa keskitytään siihen, miten erilaiset muuttujat, kuten maaperäsiirteet ja biohiili, vaikuttavat kasveihin ja maaperän mikrobiologiaan yhteisöekologian näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksessa korostuu ihmisen ja luonnon maayhteys, joka on terveytemme peruskivi. Maaperään keskittyvä tutkimus pyrkii tuomaan mikrometsän suunnitteluun tärkeitä uudenlaisia lähtökohtia, jotka jäävät yleensä vihersuunnittelussa huomiotta.
Tutkimuksen punaisena lankana toimii luonnontilaisten metsänpohjien mikrobiyhteisöjen jäljittely. Aiemmissa tutkimuksissa mikrobirikkaan metsänpohjaa muistuttavan kasvualustan käsittely on monimuotoistanut ihmiskehon omaa mikrobistoa ja vaikuttanut positiivisesti puolustusjärjestelmän säätelyyn. Otamme vuosittain näytteitä taimistollemme tuodusta paranneltavasta kierrätysmaaperästä sekä lajistoltaan mikrometsää vastaavista kaupunkimetsistä. Erilaisten ekologisten monimuotoisuusindeksien ja ravinneanalyysien avulla selvitämme, mitkä toimenpiteet muuttavat köyhähköä kierrätysmaata luonnollisempaan suuntaan.
Mikrometsän istutuksen jälkeen jatkamme maaperän seurantaa yhdessä kasvillisuuden kanssa. Haluamme tietää, kuinka urbaani ympäristö muokkaa maaperän mikrobiyhteisöjä sekä miten luonnontilaisempaan suuntaan saatettu kierrätysmaaperä vaikuttaa kasvien selviytymiseen. Tarkoituksena on myös selvittää, kuinka mikrometsän käyttö hoitotyössä vaikuttaa siellä vierailevien hyvinvointiin ja kehon mikrobistoon.
Hankkeemme on herättänyt kiinnostusta yli tieteenalojen. Esittelemme tässä tutkimusta ja opinnäytetöitä, joissa mikrometsämme on ollut aiheena.
-
Kurkilahti, L., & Oksman, H. (2025). Suojaa, rauhaa ja villiä luontoa: Opas psykiatrian potilaille suunnatun terapeuttisen aistipuutarhan suunnittelun tueksi [Opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu]. Theseus.
Laura Kurkilahden ja Henriikka Oksman toimintaperapian alan opinnäytetyö tukee aistipuutarhan suunnittelua psykiatriseen sairaalaympäristöön. Hankkeemme tilaama kehittämistyö vastaa TYKS Kompassisairaalaan aistipuutarhaa suunnittelevan työryhmän tavoitteisiin tehdä terapeuttinen, saavutettava ja aktiivisesti käyttöön tuleva aistiympäristö. Tavoitteena on, että valmiin puutarhan terapeuttinen potentiaali voisi olla mahdollisimman suuri, huomioiden psykiatrian potilaiden erityistarpeet.
Opinnäytetyöhön on koottu tutkimus- ja teoriatietoa luonnonympäristöjen hyvinvointivaikutuksista, psykiatristen potilaiden erityistarpeista ja aistimusten terapeuttisesta käytöstä. Tietoa yhdistämällä laadittiin opas, joka sisältää muun muassa konkreettisia arviointityökaluja ja suunnittelukysymyksiä aistimuksia hyödyntävän terapeuttisen viherympäristön luomiseksi.
Suvi Vepsän väitöstutkimus
Suvi Vepsä on taidehistorian väitöskirjatutkija Turun yliopistossa. Tutkimuksessaan hän tarkastelee monilajisen taiteen potentiaalia uudenlaisten olemisen, tekemisen ja tietämisen tapojen hahmottelussa antroposeenin ajan ekologisten ja eettis-poliittisten haasteiden keskellä.
Hän on kiinnostunut hoivasta, huolenpidosta ja erilaisista yhteistyön muodoista, jotka ovat sekä monilajista yhteiseloa määrittäviä ja ylläpitäviä suhteisuuksia että taidetta ja tutkimusta ohjaavia käytänteitä. Tutkimusta tukee Koneen Säätiö.
Suvi Puttosen sosiologian alan väitöstutkimus, Turun yliopistoYlilajisen hoivan infrastruktuurit – mikrometsä osana psykiatrista sairaalaa
Suvi Puttonen tutkii mikrobilähtöisen mikrometsän suunnittelua osana Turun uutta psykiatrista sairaalaa. Hän tarkastelee ihmisten, luonnon ekosysteemien ja infrastruktuurien vuorovaikutusta hyödyntäen ylilajisen hoivan infrastruktuurin käsitettä (more-than-human infrastructures of care).
Puttonen luo uutta sosiologista ymmärrystä yhdistäen design-ajattelua sekä ylilajisuuden ja infrastruktuurien sosiologiaa. Hän kysyy, miten mikrometsän yhteydet ympäröivään infrastruktuuriin ja luontoon on suunniteltu, miten mikrometsä integroidaan sairaalan hoitokäytäntöihin sekä mitkä ovat mikrometsän odotetut ja odottamattomat vaikutukset sairaalaympäristössä. Tutkimus perustuu etnografiseen kenttätyöhön ja haastatteluihin ja sen tavoitteena on edistää kaupunkiekosysteemien ja mielenterveyshoidon kehittämistä.