Työmaapäiväkirja
28.5.2026 Lumotun metsän julkistaminen yhdessä Varhan kanssa
Tämä on meille iso päivä. Maaperän puolesta työskentelevä työryhmämme on vienyt pitkään eteenpäin hanketta mikrometsästä osana Tyks Kompassisairaalaa. Pihalle tulevaa hoitoympäristöä on suunniteltu Varhan kanssa pitkään ja olemme kiitollisia kaikille organisaatiossa työskenteleville, jotka ovat edesauttaneet hankkeen toteuttamisessa.
Hanketta rahoittaa pääsääntöisesti Koneen Säätiön Metsän puolella -rahasto. Mikrometsä toteutetaan metsänpohjaa imitoimalla ja sen mikrobistoon erityistä huomiota kiinnittämällä.
Mikrometsään liittyy paljon tutkimusta ja toivomme Lumotun metsän olevan myös tulevaisuudessa kokeilualusta niin maaperää kuin hyvinvointia koskevalle tutkimukselle.
Maaperän lisäksi Lumottua metsää suunnitellaan vahvasti terapeuttisesta näkökulmasta. Pyrimme luomaan luonnollista ekosysteemiä muistuttavan kokonaisuuden, joka tarjoaa paikan aistimiselle ja lumoutumiselle sairaalaympäristössä. Kompassisairaalassa on toisen vaiheen valmistuttua 14 aistihuonetta. Mikrometsä toimii 15. aistihuoneena, ulkona sijaitsevana hoitotilana, jossa aistimodulaatio on mahdollista.
Paljon on jo töitä tehty, mutta toteutus ja maaperän kanssa työskentely taimistolla ovat vielä edessäpäin. Ensiarvoisen tärkeää on hoitohenkilökunnan mukaan ottaminen suunnitteluprosessiin ja sitouttaminen Lumotun metsän käyttöön yhteistyön myötä.
29.4.2026 Varpu Mikola vieraanamme
Maisema-arkkitehti Varpu Mikola on toiminut hankkeessamme kestävän rakentamisen asiantuntijana ja käymämme vuoropuhelu on ollut antoisaa. Aloitimme päivän tutustumalla Kompassisairaalan alueeseen. Mikrometsän paikalla on tällä hetkellä iso kuoppa, mutta työmaalla vierailu antaa kuvaa ympäristöstä ja auttaa hahmottamaan esimerkiksi paikan valo ja tuuli olosuhteita. Tutustuimme myös Kompassisairaalan sisätiloihin ja sen suunnitteluperiaatteisiin.
Iltapäivän vietimme Turun kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa. Aloitimme tutustumalla taimistoon ja kerroimme toimista, joita siellä teemme. Lounaan jälkeen keskustelimme Lumotun metsän suunnitelmasta ja kävimme läpi niin teknisiä ratkaisuja kuin kasvivalintoja. Tietysti ihailimme myös kasvitieteellisen puutarhan kevääseen heräävää kasvillisuutta.
29.3.2026 Ensimmäiset talkoot Ruissalossa
Kahden päivän talkoissa teimme kokeellisen tilamme perustustöitä; pystytimme riista-aitaa peurojen ja jäniksien varalta, kokosimme istutuslaatikoita kasvitieteellisen vanhoista kasvilavoista, levitimme biohajoavaa katekangasta ja kärräsimme maata ja katetta taimiston poluille. Puukate on peräisin Ruisrockin festivaalialueelta parin vuoden takaa. Lisäksi suunnittelimme tulevaa, olimmehan koolla miltei koko porukka ja muutama apukäsi myös. Kiitos kaikille <3. Olimme innoissamme nähdessämme asioiden konkretisoituvan!
5.3.2026 Maa saapui taimistollemme
Tänään tuli 14 nuppikuormaa eli noin 160 kuutiota maata Kompassisairaalan II-vaiheen rakennustyömaalta taimistollemme työstettäväksi! Käytämme alueelta kuorittua pinta-maata samaiseen paikkaan vuonna 2028 perustettavan mikrometsän kasvualustana. Taimistolla työskentelemme maaperän kanssa tavoitteena monipuolistaa sen elämää ja lisätä orgaanista ainesta eri tavoin.
Mukana kulkee kaikkien työryhmälaisten tietämys, jotta onnistumme tavoitteessamme. Tutkimus maaperästä on aloitettu työryhmämme jäsenen Mika Saarenpään toimesta jo syksyllä 2025, kun vasta haaveilimme saavamme käyttöömme maata mikrometsän alueelta.
Maa-aines ei ole ollut alueella kovin kauaa. Kompassisairaalan alueen maa vaihdettiin vuonna 2022 Ramboll Oy:n tekemän raportin mukaan. Silloin pilaantunut maa-aines korvattiin. Sairaalan I-vaiheen rakennustöiden jäljiltä vuonna 2025 maa-aines vaihtui taas ja nykyinen pinta-maa kuljetettiin alueella. Nyt se on siirtynyt puolestaan taimistollemme. Maat seilaavat nykyään kaupungeissa kuin valtamerialukset. Arvokkaita ovat paikat, jossa ne savat kehittyä ja monimuotoistua ilman myllerrystä tai mikrobeille haitallisia aineita.
4.12.2025 Lahopuuta taimistolle hakemassa
Työryhmämme jäsenen David Stokesin kautta saimme tietää Turussa sijaitsevasta, vuonna 1943 rakennetusta omakotitalosta ja sen puutarhasta, jonka omistaja oli perehtynyt biodynaamiseen viljelyyn. Puutarhasta harvinaisen tekee se, ettei siellä ole koko sen historian ajan käytetty kasvi- tai hyönteistorjunta-aineita, tai keinotekoisia lannoitteita, vaan päinvastoin tuettu luonnon kukoistusta sen omin keinoin.
Tuo villi puutarha näytti maagiselta joulukuun tummuvassa illassa. Vaelsimme haikeana 1945 perustetun omenatarhan puiden lomassa ja kuvittelimme, millainen paikka se on ollut. Tontille oli kertynyt vuosien saatossa paljon pinottua puumateriaalia, joka oli alkanut jo lahoamaan. Sen haimme taimistolle jatkamaan elämää siellä ja rikastuttamaan maaperäämme.
Puutarhan perustajan tytär, talon nykyinen 80-vuotias omistaja, on työskennellyt aikoinaan Turun yliopistollisessa keskussairaalassa psykiatrina. Nyt hänen puutarhansa palaa Kompassisairaalaan mikrobien muodossa. Voimmeko enempää toivoa.
13.11.2025 Pahka kuin oma universuminsa
Haimme Muurlasta valtavan, puolitoista metriä halkaisijaltaan olevan pahkan. Se sijaitsi vanhan kesäpaikan pihalla kasvaneessa koivussa. Omistaja oli katkaissut koivun ja halusi juurakosta ja pahkasta eroon.
Pahka oli majesteetillinen. Siinä kasvoi sammalta, jäkälää, sieniä ja se kuhisi pientä elämää, kuin oma universuminsa ikään. Tämä puun sairaus näyttäytyi meille ainutlaatuisena ja elämää täynnä olevana. Painavan ja kookkaan kokonaisuuden saaminen huvilalta kantavan tien päälle kesti kaksi päivää ja vaati raskasta kalustoa. Kiitos kärsivälliselle ja huolelliselle urakoitsija Esa-Pekka Ristimäki Oy:lle. Pahka siirtyy aikanaan kasvitieteellisestä Lumottuun metsään Tyks Kompassisairaalaan 2028.
23.10.2025 Vuokrasopimuksen allekirjoitus Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa
Alusta asti oli selvää, että Lumottu metsä -hankkeemme tarvitsee kokeellisen tilan, jossa voimme työskennellä tulevan mikrometsän maaperän ja kasvien kanssa, suunnitella mikrometsää kehollisesti ja toteuttaa osallistavaa toimintaa. Tätä varten vuokraamme Turun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta 700 neliön alan.
Yhteistyö Turun Ruissalossa sijaitsevan kasvitieteellisen puutarhan kanssa on meille hieno mahdollisuus. Puutarhassa vierailee vuosittain noin 143 000 kävijää ja kasvitieteellisellä puutarhalla on monipuolista, korkeatasoista ohjelmaa kasveista. Työryhmämme voi tuoda tähän mukaan maaperä-aiheista sisältöä. Kuvassa kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Simo Laine ja Nina allekirjoitus puuhissa.
22.8.2025 Maakerrokset mikrometsän alueelle mietitty
Mikrometsän tuleva alue kaivetaan sairaalan rakennusvaiheessa usean metrin syvyyteen. On tärkeää suunnitella tulevat maakerrokset ja tekniikan läpivienti niin, että mikrometsä voisi kukoistaa paikallaan. Koska rakennusta tullaan kuivattamaan voimakkaasti salaojituksella sen valmistuttua, suunnittelimme maakerrokset niin, että ne pidättävät kosteutta kastelematta rakenteita.
Työryhmämme apuna tässä vaiheessa oli kestävän rakentamisen asiantuntija, maisema-arkkitehti Varpu Mikola. Päädyimme käyttämään yhtenä elementtinä aitosavi-kerrosta. Työryhmämme esitti myös toiveen, että voisimme käyttää kiertotalouden mukaisesti alueella jo olevaa pintamaata. Tämä kuorittaisiin rakentamisen tieltä työmaan alkaessa maaliskuussa 2026. Asia jäi vielä auki, jäämme odottamaan pääurakoitsijan ja maansiirtourakoitsijan valintaa. Sen jälkeen voimme keskustella asiasta heidän kanssaan yhdessä rakennuttajan kanssa.
18.6.2025 Aloituspalaveri rakennuttajan kanssa
Tapasimme Varhan Kompassisairaalan II-vaiheen rakennuttamisesta vastaavat henkilöt ja sovimme mikrometsä -hankkeen etenemisestä. Seuraavana päivänä tapasimme alueen suunnittelusta vastaavat geosuunnittelijat, lvi-suunnittelijat ja pääarkkitehdin. Pitkään suunniteltu ja neuvoteltu mikrometsä -hanke alkaa viimein konkretisoitumaan.
27.5.2024 4.retki opiskelijoiden kanssa, nyt Kevitsan kaivokselle Sodankylään
Vuosina 2023–2024 Erillään katoamme -työryhmä työskenteli nuorten kanssa jalkauttaen maaperää koskevaa tutkimusta ja tutustuen kaivostoiminnan seurauksiin Pohjois-Suomessa.
Teimme 4. retkemme Boliden Kevitsan monimetallikaivokseen Rovaniemen Lyseonpuiston lukion 2.-4. luokan opiskelijoiden kanssa. Mukana olivat lehtorit Krista Suorsa ja Raimo Koponen sekä kaivoksen lupaprosesseissa aikoinaan mukana ollut, ELY:n eläköitynyt ylitarkastaja Sakari Murtomäki.
Päivän teemana oli toiminnassa olevan kaivoksen ympäristövaikutukset ja meneillään oleva sivuläjityskasojen ennallistaminen ja siihen liittyvä tutkimus. Siihen meitä perehdyttivät tutkimusta tekevät kasvitieteilijä Outi Manninen (Luke) ja geologi Raija Pietilä (GTK).
Päivä alkoi varhain bussimatkalla Rovaniemeltä Kevitsaan. Matkalla käytiin läpi kaivoksen taustoja ja ennallistamista. Perillä Boliden Kevitsa Mining Oy edustaja esitteli kaivosta ja tutustuimme laajaan kaivosalueeseen bussista käsin. Valokuvien ottaminen bussimatkan aikana oli ankarasti kielletty. Iltapäiväksi jalkauduimme tutkijoiden järjestämiin toiminnallisiin työpisteisiin. Raija Pietilä kertoi ympäristön seurannasta ja näytti erilaisten karttojen avulla pisteitä, joissa oli tehty jatkuvaa näytteenottoa ja seurantaa. Outi Manninen on tutkimuksissaan selvittänyt mahdollisuuksia sivukivikasojen kasvittumiselle erilaisten kylvökokeiden avulla. Opiskelijat saivat piirtämällä suunnitella ja kuvitella kaivosalueen ennallistamista tulevaisuuteen. Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus tutustua erilaisiin kivilajeihin. Paluumatkalla oli vuorossa opiskelijoiden Q&A tutkijoille ja Sakari Murtomäelle. Tämä oli hyvä hetki purkaa tunnelmia päivän annista ja kokemuksista yhdessä.
Käynti oli erityinen, sillä kaivokset ovat suljettuja ympäristöjä, joihin pääsee vierailemaan vain harvoin. Halusimme luoda retkillämme tilaa keskustelulle kaivostoiminnasta ja sen merkityksestä ympäröivälle luonnolle.
29.4.2024 Apuraha Koneen säätiön Metsän puolella rahastosta
Tämä oli iso asia meille. Ranskassa keväällä 2023 työskennellessään Visa Suonpää ja Nina Rantala työstivät konseptia, jossa luodaan yhteys vanhojen metsien ja urbaanin viherympäristön välille maaperämikrobien avulla. Palattuamme Suomeen aloimme etsiä paikkaa, johon toteuttaa viheralue maaperämikrobi lähtöisesti sekä myös koota työryhmää tämän toteuttamiseen kanssamme. Kutsuimme mukaan hortonomi Juha Ujulan ja David Stokesin. Yhdessä -välilehdeltä voit lukea lisää työryhmästämme.
Tyks Kompassisairaalan valikoituminen paikaksi on ollut pitkä prosessi. Paikka on ainutlaatuinen; maaperän vastavuoroinen hoiva saa aivan omanlaisensa kehyksen sijaitessaan sairaalan alueella ja toimiessaan myös osana psykiatrista hoitoa. Mikrometsä -hankkeella haluamme laajentaa keskustelua vanhojen metsien merkityksestä koskemaan myös maaperää sen toimiessa luonnon varmuusvarastona.
24.4.2024 Circular Tiedepuisto -kiertotaloushankkeen LUMO -työryhmässä
Osallistuimme vuosina 2023–2026 Turun kaupungin ja Turun Ammattikorkeakoulun yhteiskehittämishankkeeseen. Siinä pyrittiin kehittämään Turun Tiedepuistosta kiertotalouden mukaista kestävän elämäntavan, oppimisen ja liiketoiminnan aluetta.
Suunnittelemamme mikrometsä sijaitsee Kupittaan alueella, Tiedepuiston välittömässä läheisyydessä. Halusimme tuoda alueen kehittämiseen mukaan elävän maaperän näkökulman; millaiset käytännöt säilyttävät tai lisäävät maaperän monimuotoisuutta.
Vesi ja luonnon monimuotoisuus -työryhmän aiheita ovat hulevedet, veden viivyttäminen, sadepuutarhat ja muut luonnon monimuotoisuusratkaisut Tiedepuistossa. Muita kiertotalouden teema-ryhmiä olivat mm. rakentaminen, logistiikka ja energia.
Osallistuminen toi arvokasta kokemusta yhteiskehittämisestä ja antoi mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia useiden luonnon monimuotoisuuden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Pidimme esityksiä maaperästä niin omassa kuin teemaryhmien yhteisissä tapaamisissa.
22.4.2024 The Invisible Supports the Visible – Soil Microbes and Climate Change. Puistokatu 4, Helsinki
Järjestimme toisen maaperää käsittelevän keskustelutilaisuuden. Illan pääpuhujana toimi mykologi ja evoluutiobiologi, professori Marc-André Selosse. Hän avasi kyntämisen vaikutusta ilmastonmuutokseen ja puhui maaperässä tapahtuvasta joukkotuhosta.
Paneelikeskustelussa suuntasimme kohti kaupunkiympäristöjä. Keski-Euroopassa suuret kaupungit ovat käynnistäneet laajoja vehreyttämisohjelmia ilmastonmuutoksen pakottamana. Keskusteluun liittyivät maisema-arkkitehti Varpu Mikola (Nomaji Oy), mikrobiyhteisöekologi Marja Roslund (Luke) ja kuvataiteilija Visa Suonpää. Moderaattorina toimii kuvataiteilija Nina Rantala.
Illan kantavana teemana on keskustella siitä, miten voimme toimia yhdessä maaperämikrobien kanssa ja mitkä voisivat olla ne uudet käytännöt, jotka ottavat huomioon maaperämikrobien monimuotoisuuden.
Professori Selosse luennoi lisäksi 23.4. Helsingin yliopistolla professori Jussi Heinonsalon kutsumana Soil Seminar -sarjassa sekä tapasi toimittaja Minna Pyykön. Selossen ja tutkija Marja Roslundin ajatuksia on kuultavana ohjelmassa Minna Pyykön maailma: Näkymätön elämä pyörittää maailmaa. Ohjelma on julkaistu 24.11.2024 ja kuultavissa YLE:n sivuilta.
Katso videotallenne Selossen esitelmästä tästä.
Linkki Minna Pyykön ohjelmaan tästä.
22.9.2023 Lyseonpuiston lukion Laboratoriopäivä
Vuosina 2023–2024 Erillään katoamme -työryhmä työskenteli nuorten kanssa jalkauttaen maaperää koskevaa tutkimusta ja tutustuen kaivostoiminnan seurauksiin Pohjois-Suomessa.
Raajärven kaivoksen vierailupäivänä maastossa opiskelijaryhmät olivat jakautuneet ryhmiin, joka kukin sai ottaa maanäytteitä haluamistaan kohdista. Yksi ryhmä meni ottamaan näytteet kaivoksen ulkopuolisesta metsästä. Opiskelijat tekivät muistiinpanoja kerätyistä näytteistä, jäljitellen näin oikeaa tutkimusprosessia. He halusivat esimerkiksi vertailla täysin kasvittomia ja erilaisia kasvillisuuden peittämiä kohtia ottamalla näytteitä monenlaisista kohdista.
Laboratoriopäivän aikana kukin ryhmä sai käsitellä itse ottamansa näytteet.Siinä heitä opastivat työryhmämme tutkija Sari Stark ja laboratoriomestari Sirkka-Liisa Aakkonen. Maanäytteet käsiteltiin samalla tavalla kuin oikeissa tutkimuksissakin tehdään. Maa seulottiin seulan läpi ja näytettä punnittiin erilaisiin analyyseihin, kuten kosteuden ja orgaanisen aineksen määritykseen. Maaperän happamuus eli pH mitattiin laitteella. Opiskelijat pystyivät havainnoimaan laitteen digitaaliselta näytöltä, miten kaivoksen rikastushiekkakentän maaperä erosi oikeasta metsämaasta. Tarkoitus oli luoda omatoimisuuden ja aktiivisuuden kautta konkreettinen ja elävä käsitys siitä, miten ihmissilmän näkymättömistä asioista hankitaan tietoa ja sitä kautta ymmärretään paremmin ympäröivää luontoa.
Lapin yliopiston Arktisella keskuksella on luonnontieteelliseen tutkimukseen soveltuva analyysilaboratorio, joka sijaitsee Lapin ammattikorkeakoulun Biolaboratorion yhteydessä Rovaniemen Jokiväylän kampuksella.
Lue lisää Sari Starkin ajatuksia tutkimuksen jalkauttamisesta Kirjoituksia Maasta -blogistamme.
11.9.2023 LUMA-ryhmä laboratoriossa maaperää tutkimassa
Vuosina 2023–2024 Erillään katoamme -työryhmä työskenteli nuorten kanssa jalkauttaen maaperää koskevaa tutkimusta ja tutustuen kaivostoiminnan seurauksiin Pohjois-Suomessa.
Rovaniemen Harjoittelukoulun 8. lk:n Luma-ryhmä kävi aiemmin Raajärven kaivoksella ja viereisessä talousmetsässä ottamassa maaperänäytteitä. Nyt oli vuorossa näytteiden analysointia Arktisen keskuksen laboratoriossa tutkija Sari Starkin ja kokeneen laboratoriomestari Sirkka-Liisa Aakkosen johdolla.
Maaperästä voidaan mitata monenlaisia ominaisuuksia, jotka määrittävät sen soveltuvuutta metsäpuille ja aluskasvillisuudelle. Maastosta kerätyt näytteet käsiteltiin samalla tavalla kuin oikeissa tutkimuksissakin tehdään. Maa seulottiin seulan läpi ja näytettä punnittiin erilaisiin analyyseihin, kuten kosteuden ja orgaanisen aineksen määritykseen. Maaperän happamuus eli pH mitattiin laitteella. Opiskelijat pystyivät havainnoimaan laitteen digitaaliselta näytöltä, miten kaivoksen rikastushiekkakentän maaperä erosi oikeasta metsämaasta.
Lapin yliopiston Arktisella keskuksella on luonnontieteelliseen tutkimukseen soveltuva analyysilaboratorio, joka sijaitsee Lapin ammattikorkeakoulun Biolaboratorion yhteydessä Rovaniemen Jokiväylän kampuksella.
31.8.2023 3. retki opiskelijoiden kanssa Raajärven kaivokselle
Vuosina 2023–2024 Erillään katoamme -työryhmä työskenteli nuorten kanssa jalkauttaen maaperää koskevaa tutkimusta ja tutustuen kaivostoiminnan seurauksiin Pohjois-Suomessa.
Kolmannen retken teimme Rovaniemen Lyseonpuiston lukion 2.-4. lk opiskelijoiden kanssa. Mukana olivat myös lehtorit Raimo Koponen ja Krista Suorsa sekä ELY-keskuksen eläköitynyt ylitarkastaja Sakari Murtoniemi, joka tuntee kaivoksen hyvin työnsä kautta.
Päivä oli aurinkoinen ja meitä oli kolmisen kymmentä retkeläistä. Kohtasimme taas isohkon porotokan, joka viihtyy aavalla kaivosalueella apilaa rikastushiekkakentiltä syöden. Nyt piti vain olla varuillaan, sillä rykimäaika oli tuloillaan.
Nuoret tekivät aistinvaraisia havaintoja ja pohtivat yhdessä tutkija Sari Starkin ja taiteilija Nina Rantalan kanssa näkemäänsä ja kokemaansa. He ottivat myös näytteitä seuraten Starkin tutkimusasetelmaa myöhempää laboratoriotyöskentelyä varten. Muutama kiven he ottivat myös kokoelmiinsa.
Tutkija Sari Stark pitää Raajärven vanhaa kaivosaluetta erinomaisena havainnollistamaan maaperän merkitystä luonnossa. Aluetta ei kaivoksen käytön loppumisen jälkeen ennallistettu, joten alueelle saapunutta kasvillisuutta tarkastelemalla saadaan selvitettyä palautumisen reunaehtoja. Lehtorit Koponen ja Suorsa pitivät tärkeänä tieteellisen tutkimuksen avaamista nuorille. He myös toivat esiin, että kaivoksia ja maaperää käsitellään hyvin vähän peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa.
Lue lisää tutkija Sari Starkin tai opiskeli Jimi Pallarin ajatuksia retkestä Kirjoituksia Maasta -blogistamme.
.29.8.2023 2. retki opiskelijoiden kanssa Raajärven kaivokselle
Vuosina 2023–2024 Erillään katoamme -työryhmä työskenteli nuorten kanssa jalkauttaen maaperää koskevaa tutkimusta ja tutustuen kaivostoiminnan seurauksiin Pohjois-Suomessa.
Toinen retki Raajärven kaivokselle tehtiin yhdessä Kemijärven lukion Pohjois-Suomen biologia -ryhmän kanssa ja lehtori Anitta Aallon kanssa. Sää oli harmillisen sateinen ja kylmä. Kaivoksen rakennukset näyttivät harmaassa säässä aavemaisilta ja louhinnasta syntynyt syvä allas mustalta. Sitkeästi teimme aistinvaraisia havaintoja ja otimme maaperänäytteitä ennallistamattomilta rikastushiekkakentiltä, kuten ensimmäisellä retkellä. Onneksi pääsimme lämmittelemään autoon näytteiden oton jälkeen.
Lue lisää retkistä Kirjoituksia Maasta -blogistamme:
21.8.2023 1. retki opiskelijoiden kanssa Raajärven kaivokselle
Vuosina 2023–2024 Erillään katoamme -työryhmä työskenteli nuorten kanssa jalkauttaen maaperää koskevaa tutkimusta ja tutustuen kaivostoiminnan seurauksiin Pohjois-Suomessa.
1. Retken Raajärvelle kasviekologi Sari Stark ja kuvataiteilija Nina Rantala tekivät Rovaniemen Harjoittelukoulun 8. lk:n Luma-ryhmän kanssa vuonna 1975 toimintansa lopettaneeseen Raajärven rautakaivokseen ja sitä ympäröivään maastoon. Nuoret tekivät aistinvaraisia havaintoja ja pohtivat yhdessä Sarin ja Ninan kanssa näkemäänsä ja kokemaansa. He myös keräsivät maaperästä näytteitä myöhemmin käsiteltäväksi Arktisen keskuksen tutkimuslaboratoriossa. Mukana olivat ryhmän opettajat lehtorit Jaana Sillman ja Kaisa Riskilä. Sää oli kaunis ja törmäsimme myös suureen porotokkaan.
Vuosina 1964–1975 toiminnassa ollutta rautakaivosta ei ole ennallistettu. Kaivosalueella pystyy yhä näkemään kaivostoiminnassa käytetyt rakennukset, nykyään veden täyttämän avolouhoksen ja erilaisia sivukivien läjityksiä. Lisäksi alueella on laajoja rikastushiekkakenttiä, jotka ovat saaneet kaivoksen lopetettua kasvittua itsekseen. Alueet on nykyään varsinainen erikoisuus: niillä kasvaa mäntyä ja apilaa, ja maaperän pH on yli 8! Kaivostoiminnan jälkiä tarkasteltiin ensin maastossa, minkä jälkeen rikastushiekkakentistä ja vieressä olleesta talousmetsästä otettuja näytteitä tarkasteltiin yhdessä laboratoriossa. Tavoitteena oli tarjota nuorille omakohtainen kokemus tieteellisestä prosessista, jossa tutkimusmenetelmien avulla pystytään tekemään näkymättömästä näkyvää.
Lue lisää tutkimuksen jalkauttamisesta tutkija Sari Starkin tai opiskeli Jimi Pallarin ajatuksista Kirjoituksia Maasta -blogistamme.
12.5.2023 Keskustelutilaisuus: L’invisible soutient le visible, I’Institut Finlandais, Pariisi
Pääpuhujina tilaisuudessa olivat professori, mykologi Marc-André Selosse Pariisin luonnontieteellisestä museosta sekä kansainvälisesti arvostettu maisema-arkkitehti Michel Desvigne. Myös työryhmämme jäsen Sari Stark piti mielenkiintoa herättäneen esityksen pohjoisen maaperän erityislaatuisuudesta.
Illan aiheena oli Näkymätön kannattelee näkyvää – maaperä aktiivisena, elävänä toimijana. Kuulimme maaperän nykytilasta ja kuinka Pariisissa pyritään palauttamaan maaperän mikrobien monimuotoisuutta perustamalla monilajisia mikrometsiä, jotka pyrkivät jäljittelemään luonnontilaisten metsien rakennetta. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Suomen Pariisin instituutin kanssa.
4.–5.5.2023 Työpaja: Korean Natural Farming (KNF), Saint-Denis
Työpajassa perehdyttiin korealaisen luonnonmukaisen viljelyn (KNF) periaatteisiin, resepteihin ja niiden soveltamiseen. Kouluttajana toimi David O’Carroll (Ballagh Micro Farm), Isossa-Britanniasta. Työpaja järjestettiin yhteistyössä Zone Sensiblen, Saint-Denis’ssä sijaitsevan urbaanin maatilan kanssa.
